Siirry sisältöön
Sambo

Yhdessä asumisesta

Kun avopuolisot eroavat

Kukaan ei muuta yhteen erotakseen. Mutta jos niin käy, on helpompaa, kun tietää, mitkä säännöt pätevät – ja mitkä eivät.

· 5 min lukuaika

Tämä on yleinen katsaus, ei oikeudellinen neuvo. Jos asia koskee omaa tilannettanne, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Kuka omistaa mitä?

Avopuolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen, joten erossa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Jos olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, jompikumpi voi vaatia omaisuuden erottelua. Silloin myös yhteisomistus puretaan.

Jos ei voida näyttää, kumman irtain esine on – esimerkiksi sohva tai astiat – sen katsotaan kuuluvan teille yhteisesti puoliksi. Erottelusta voi sopia kirjallisella erottelukirjalla. Jos ette pääse sopuun, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan.

5 vuotta

yhteistä asumista – tai yhteinen lapsi – jotta erottelua voi vaatia (laki 26/2011)

Milloin voi saada hyvitystä?

Jos toinen on panoksellaan yhteiseen talouteen auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan niin, että jako pelkän omistuksen mukaan olisi epäreilu, hänellä voi olla oikeus hyvitykseen. Hyvityksestä voi sopia. Muuten sitä on vaadittava erottelussa tai kuuden kuukauden kuluessa siitä. Jos erottelua ei tehdä, oikeus raukeaa, ellei kannetta ole nostettu tai pesänjakajaa haettu kolmen vuoden kuluessa siitä, kun muutitte pysyvästi erilleen.

Kuka saa jäädä vuokra-asuntoon?

Jos olette vuokranneet asunnon yhdessä, tuomioistuin voi yhteisen asumisen päätyttyä jommankumman vaatimuksesta määrätä, että asuntoa eniten tarvitseva jatkaa vuokrasuhdetta ja toinen vapautetaan siitä (48 §). Vuokranantajaa on kuultava ensin. Jos sopimus on vain toisen nimissä, myös toinen vastaa vuokrasopimuksen velvoitteista niin kauan kuin asuu asunnossa (11 §). Helpointa on sopia asiasta keskenänne ja vuokranantajan kanssa.

Mitä lapsista sovitaan?

Olette edelleen vanhempia, vaikka muutatte erilleen. Voitte sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta. Kun hyvinvointialueen lastenvalvoja on vahvistanut sopimuksen, se on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös. Kun muutatte erilleen, lapsilisän saava vanhempi voi hakea Kelasta yksinhuoltajakorotusta, 73,30 € kuussa, myös yhteishuoltajuudessa. Lue elatusavusta ja vuoroasumisesta: Uusperheen lasten kulut.

Mitä käytännössä pitää tehdä?

  • Tehkää muuttoilmoitus, kun toinen muuttaa pois. Määräajat löytyvät artikkelista Kun muutatte yhteen.
  • Käykää läpi sopimukset: vuokrasopimus, sähkö, laajakaista, kotivakuutus ja tilaukset.
  • Ottakaa yhteyttä pankkiin yhteisistä lainoista. Kumpikin vastaa siitä, mihin on sitoutunut.
  • Tarkistakaa testamentti ja henkivakuutusten edunsaajat – pitääkö niitä muuttaa?
  • Tasatkaa viimeiset yhteiset kulut ja ostot, ettei mitään jää auki.
  • Ottakaa kopiot kuiteista, sopimuksista ja takuista, joita voitte molemmat tarvita.

Usein kysyttyä

Onko avopuolisolla oikeus puoleen omaisuudesta?
Ei automaattisesti. Kumpikin pitää omansa. Yhteinen omaisuus jaetaan, ja irtain, jonka omistajaa ei voida näyttää, katsotaan yhteiseksi puoliksi.
Voinko jäädä asumaan vuokra-asuntoon eron jälkeen?
Jos olette vuokranneet asunnon yhdessä, tuomioistuin voi määrätä asuntoa eniten tarvitsevan jatkamaan vuokrasuhdetta. Usein asiasta sovitaan vuokranantajan kanssa.
Mihin mennessä hyvitystä on vaadittava?
Erottelussa tai kuuden kuukauden kuluessa siitä. Jos erottelua ei tehdä, kolmen vuoden kuluessa siitä, kun muutitte pysyvästi erilleen.

Lähteet

  1. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011), ajantasainen – Finlex
  2. Tietoa avoliitosta – Suomi.fi
  3. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995), 11 § ja 48 § – Finlex
  4. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) – Finlex
  5. Lapsilisä – Kela

Lue myös